Vaikka pihassa on nurtsia ollut näkyvillä jo useamman viikon ajan, metsästä lunta löytyy edelleen. Yöpakkaset ja päivien lämpöasteet ovat tehneet vakiolenkkipaikkaamme mahtavat kantohanget, joilla lenkkeilystä ollaankin nautittu lähes päivittäin. Ollaan me kyllä melkoinen revohka kulkiessamme pitkin metsiä kolmen koiran ja rintarepussa nukkuvan lapsen kanssa :D

Maastolajeihin ei lumen vuoksi olla vieläkään päästy käsiksi ja tottistakin on otettu lähinnä mielenvirkistykseksi. Koirat ovat ihan innosta piukeina tottistelemassa ja ilokseni huomasin talven tehneen tehtävänsä - Ketku on oppinut noudon näköjään ihan itsekseen ja Källinkin ongelmakohdat ovat, kas kummaa, paremmalla mallilla kuin syksyllä. Tai no lukuunottamatta kauko-ohjausta, joka on edelleen varsin kehno.

Agility-rintamalla ollaan sentään oltu aktiivisia. Olen treenannut vähintään viikottain molempien K-eläinten kanssa. Källiin Ketkun läsnäolo vaikuttaa hirmu voimakkaasti ja kylläpä pieniin, karvaisiin koipiin tuleekin vipinää kun "pikkuveli" joutuu jäämään autoon. Kummasti tuo Källikin taipuu erilaisiin ohjauskuvioihin kun olen Ketkun treenien innoittamana uskaltanut kokeilla erilaisia juttuja myös pikkumustan kanssa. Kateus on kova sana :D 

Ketkun kanssa oltiin huhtikuun aikana myös Saviojan Annen kaksipäiväisessä agi-koulutuksessa sekä Aaltosen Mikon tunnilla Oulussa. Molempien treeneissä treenattiin erilaisia ohjauskuvioita ja radanpätkiä. Ketku alkaa kulkea jo tosi kivasti radalla ja kepitkin sujuvat jo ihan mukavasti. Kohta alkaa siis olla aika startata hyppyradoilla, jännää :) Kontaktit vaativat vielä Ketkun kohdalla paljon hinkkausta, joten agilityratojen vuoro on luultavasti vasta joskus syksyllä.