Viime viikollahan tosiaan kisattiin viimeinen agility-cupin osakilpailu lumihangessa, mutta heti tämän jälkeen esteet siirrettiin maneesiin, jossa treenataan talvella sekä tottista että agilitya. Koska ensilumi on pysynyt maassa jo yli kaksi viikkoa, taitaapa olla niin ettei se enää mihinkään sulakaan ja maastolajit saa taas unohtaa noin puoleksi vuodeksi :( No, lumentulo on mukavaa, mutta vähän turhan pitkä treenitauko tulee kyllä sekä hakuun, jälkeen että viestiin.

Sunnuntaina oltiin ensimmäistä kertaa maneesilla agiliitämässä. Tehtiin jumppasarjaa ja pientä radanpätkää, jossa paljon takaakiertoja ja melkoista pyöritystä. Niin, enhän mä sitten kuitenkaan malttanut olla juoksematta päättömästi ympäri maneesia, vaikka päätin jo että juoksut on juostu tältä syksyltä... 8) Källi meni yllättävän hyvin, vaikka en juuri voinut sitä vedättääkään, jopa takaakierroissa vauhti ei juurikaan hidastunut. Mutta hevosenpaska meinasi maistua vähän turhan hyvin...

Ketkulla samoin takaakierrot onnistuivat tosi kivasti, mutta sen kanssa täytyy kyllä keskittyä tosissaan haltuun ottamisiin ennen tiukkoja käännöksiä - vauhtia alkaa olla jo sen verran, että käännöksissä meinaa tulla tosissaan ongelmia jos meinaan itse roiskia niitä samaan malliin huolettomasti kuin Källin kanssa pystyy tekemään. Jumppasarjalla Ketkulla oli aluksi ongelmia, mutta parin yrityksen jälkeen älysi himmata vauhtia ja lyhentää hyppyjään, jonka jälkeen rupesi sujumaan. Myös keppejä (nyt ihan normaalit, pystyt kepit ilman verkkoja) otettiin lopuksi Jennin jarrutellessa hihnan päässä. Minun on edelleen avitettava kädellä, koska Keppuli ei ole tuntunut tajuavan että kyseessä on sama juttu kuin verkkokepit, mutta nyt ensimmäistä kertaa se alkoi hakea rytmiä jo aika mukavasti itse! Edelleen intoa on enemmän kuin osaamista... Mutta parempi niin päin :)

                     Kepulimies tarkkana kuin porkkana