"Raittiita ja reippaita (vain vähäisissä määrin venkoilevia) joulupukkeja, 3 siankorvaa/tunti."


No eihän me sitten kuitenkaan maltettu ihan alkaa lonkkaa vetämään. Kädet meinaavat loppua kesken kun yhdellä kädellä pitää heijata lasta, toisella palauttaa suuhun sieltä 10 sekunnin välein ulos plopsautettua tuttia, kolmannella rapsuttaa koiria ja kissoja neljännellä vastata puhelimeen. Ai niin mutta eihän mulla oo ku kaks kättä... No, jotenkin nuo em. toiminnot ovat kuitenkin tähän asti onnistuneet ;) Tosin Oskun suotuisalla avustuksella.

Karvanaamat käyttäytyvät edelleen pikkuneidin seurassa ihan uskomattoman nätisti ja vartiointi pelaa entiseen malliin. Taisipa tuon uuden tapauksen ilmestyminen kuitenkin hieman aiheuttaa myllerrystä noiden koiruuksien päähän, koska Jermu-sedälle iski heti vauvan saavuttua tosi ärhäkkä pissatulehdus (joka voi tietysti johtua myös ihan mistä tahansa muustakin) ja Ketku taas teki muutaman päivän ajan protestipissoja useampaankin otteeseen. Ja Pälli vaikutti hieman maansa myyneeltä eikä tehnyt moneen päivään mitään ilkeyksiä, mikä on jo ennätys tuon KaikenVenkoilunAlkuJaJuuri-tapauksen kohdalla ;D No, koirille annettiin täsmähoitona oikein tehokuuri ekstrahuomiota ja nyt kaikki vaikuttavat olevan ihan levollisin ja iloisin mielin.



Nysän mielestä on vaan mukavaa kun talossa on nyt joku muukin, joka ymmärtää kunnon päikkäreiden päälle...


Useana iltana on otettu pihalla tai läheisillä parkkiksilla pieniä tottispätkiä. Ketkun kanssa seuraamista, luoksetuloa, liikkeestä maahanmenoa jo ihan kokonaisena liikkeenä sekä eteenmenoa. Seuraamiseen olen nyt tosi tyytyväinen, käännöksetkin ovat tulleet vähän kuin itsekseen, koska alunperin seuraaminen on opetettu ikäänkuin jatkuvana sivulletulona, jolloin käännösten aikana Ketku luonnollisesti jatkaa vain kulkuaan oikeassa paikassa. Ja käyttää ihan mukavasti takapäätään, sen mitä nyt itse pystyn sitä näkemään.

Källi on tehnyt luoksetulon pysäytyksiä, kaukoja, seuraamista, sivuaskelia ja vähän kaikkea muutakin. Sata lasissa. Tai paremminkin tuhat :) Kunpa saisin sille joskus tuollaisen fiiliksen myös kisoihin!

Jermukin on päässyt tottistelemaan: tehdään kaikkea mahdollista ja mahdotonta sekaisin ja kovalla tempolla. Jermulla on muuten edelleen melkoisen hieno maahanmeno - kohta pitää alkaa pelätä vanhojen luiden puolesta, sen verran rajusti pappa rysähtää kenttään ;)

Eilen oltiin tauon jälkeen ensimmäistä kertaa ottamassa vähän tuntumaa agilityyn. Yritettiin aloitella rauhassa ja otettiin yksittäisenä esteenä rengasta, jonka lisäksi muutaman aidan ja keppien kanssa välistävetoja ja muuta pyöritystä.  Källi kulki aivan mahtavasti, kepeilläkin se vaan koko ajan parantaa vauhtia :) :) Ketku taas oli tauon aikana hautonut juttuja päässään ja alkutalven ongelmakohdat näyttivät ainakin tällä kertaa jääneen taakse. Rengasta otin yksittäisenä ja toistelin käskyä jo ennen lähetystä, jolloin lukitsi hyvin esteen eikä hypännyt kummaltakaan puolelta ohjaten kertaakaan renkaan sivusta! Välistävedot hienosti, tosin pudottaa riman aika helposti jos hyppää kovin vinosti. Ja mikä parasta, JIIHAAA, tauko oli tehnyt tehtävänsä keppien suhteen ja Kepulimies meni ne MOLEMMILTA PUOLIN OHJATEN itsenäisesti, lujaa ja koko ajan minun edellä!!!! Ei siis yhtään katsellut taakseen tai kysellyt apuja. Muutamalla kerralla meinasi jättää viimeisen keppivälin suorittamatta, mutta pieni käsiapu auttoi asiaan. Olipa mukava treenata! En kyllä tiedä kuka meistä kolmesta oli eniten innoissaan, mutta joka tapauksessa kaikilla oli älyttömän mukavaa :)


 

Kovat jätkät ei tarvi mitään pehmeitä tyynyjä