Eilen lenkkipolulla Ketku juoksi suoraan pahki Jermun kylkeen ja pienen sivulle kimpoamisen jälkeen olikin sitten kolmijalkainen, huoh. En yhtään tiedä mihin se jalkansa loukkasi, se kun ei missään vaiheessa vingahtanut tai törmäyksen yhteydessä edes kaatunut. Vielä tänäänkin ontuu melko paljon takajalkaansa levon jälkeen, mutta liikkuessa vertyy lähes normaaliksi. Aristaa ainoastaan yhden varpaan taivuttelua, mutta siinäkään ei ole mitään turvotuksia tai muuta päällepäin näkyvää/tuntuvaa. Eli nyt siis lepäillään pari päivää ja toivotaan että kyseessä on vain jonkinlainen venähdys. Hysteerinen omistaja sai sen verran hillittyä itseään ettei sentään heti eka päivänä raahannut penturaukkaa röntgen-pöydälle...

 

                                                  Uni paras lääke on...

 

Eilen Ketku ajoi taas lyhyen jäljen ja hienosti ajoikin. Tarkasti nuuskutteli askel kerrallaan, mutta nyt vauhtia alkaa olla jo vähän liiaksikin asti - koiruli kiskoo jäljelle (ja jäljellä) niin että sitä saa jo ihan tosissaan pidätellä..

Tänään otettiin Källin kanssa tottista kentällä. Reenailtiin liikkeestä seisomista, eteenmenoa ja hyppyä. Seisahtui tosi hyvin ja napakasti, mutta välillä jäi heti pysähtymisen jälkeen takakenossa puoli-istuvaan asentoon oottamaan taakse lentävää palkkaa eli täytyy näköjään välillä palkata muullakin tavalla. Eteenmeno sujui hienosti, samoin hyppy. Nyt Kältsällä alkaa olla mahtava motivaatio hyppäämiseen, sitä onkin kyllä hinkattu nyt viime aikoina valtavasti. Ja kun motivaatio on kunnossa, ei se metri näköjään tee yhtään tiukkaa edes tuommoselle sintille; pari kertaa hyppäsi ainakin 15 sentin ilmavaralla, ilman kapulaa kylläkin.

Kotona paukuteltiin pitkästä aikaa starttipistoolia koirien ahmiessa makkaraa ruudussa. Ketku ei tuntunut edes huomaavan ampumista ja Källikään ei enää reagoinut muuta kuin heilauttamalla korvaansa ekan laukauksen aikana.

Jermulle aloitin viikonloppuna Cartrophen-kuurin, ja onpa lumevaikutusta tai ei, mutta minun silmään Jemu näyttäisi liikkuvan nyt vetreämmin. Kai sitä kymppikerholaisella alkaa jo olla kolotusta siellä sun täällä. Onneksi apu on lähellä :)