... ei siis mennyt kovin häävisti minun ja Källin tämän kauden ensimmäinen etsintäkoe. Tökkäsi nimittäin jo tottikseen. Istuminen meni seisomiseksi ja hypyn kiersi toiseen suuntaan, lisäksi eteenmenon maahanmenossa piti antaa lisäkäskyjä. No, niistä huolimatta oltais vielä hyvinkin saatu koulariin riittävä pistemäärä, mutta Pälli-Källi päätti alkaa soveltelemaan noutoliikettä parempaan kuosiin ja siitä otettiin sitten ihan kokonaista 0 pistettä. Lähti hyvin ja reippaasti noutamaan, mutta takaisin kääntyessä näin sen jo suunnittelevan jotakin ja mietin, että pitäisköhän antaa toinen käsky. No, en sitten kuitenkaan antanut (pöljäpöljä minä) ja paluumatkalla neiti Apinainen meni maahan ihan päätä myöten pitäen edelleen kiloista kapulaa suussaan. Siinä se sitten katteli mua leuka maassa, kapula suussa ja selvästi partaansa naureskellen ties kuinka monta sekuntia eikä lotkauttanut korvaansakaan uusille käskyille. Sitten päästi kapulasta irti, nuuski sen päästä päähän ("pthyi, kuka ihme tähän oikein on kuolannut.."), maistoi kapulan päätä ja em. lisätoimenpiteet suoritettuaan teki liikkeen loppuun moitteettomasti. Voi kauheeta ja huoh. Eihän siinä kuitenkaan voinut muuta kuin nauraa.. Tuomari, Eeva Äijälä, oli melko tiukka (mutta tosi mukava ja oikeudenmukainen), joten säälipisteitäkään ei herunut vaikka yritettiin koko arvostelun ajan näyttää kovin kilteiltä ja mukavilta. Tuloksena 67 p. Maastoon en viittinyt edes lähteä 25 asteen helteellä kun koulariin ei enää ollut mahdollisuuksia. Onneksi Piia ja Kira pitivät yllä snakujen mainetta hienolla suorituksella! Onnea EK1:stä!!

Kältsän viretila oli taas melko huono enkä oikein tiedä mitä asialle tekisin, koska treeneissä Källi tekee nykyisin lähes poikkeuksetta kaiken hirveellä täpinällä ja välillä liika into jo vaikeuttaa teknistä suoritusta. Se on selvästikin vaan huomannut, että kisoissa ei tule palkkaa ja siellä voi vähän löysäillä koska en pysty asiaan puuttumaan. Harjoituskisoihin (joissa asiasta voisi muistuttaa) on kuitenkin tosi vaikea saada oikean kisan tuntua, varsinkaan omalla kentällä. Ideoita?

Mutta jos ajatellaan positiivisesti:

- ei reagoinut laukauksiin, vaikka niitä ammuttiin koko ajan (vierekkäin kolme kehää, joissa seuraamiset luonnollisesti eri aikaan)

- maahanmeno ja luoksetulo sekä seuraaminen henkilöryhmää lukuunottamatta ihan jees vaikka sähäkämpiä olisivat saaneet olla

- paikallaolo, seisominen ja A-estenouto hienosti

- eteenmeno kerrankin hyvä lukuunottamatta sitä helkkarin maahanmenoa

- ei ennakoinut YHTÄÄN jääviä liikkeitä!!

Eli ei muuta kuin uusia kokeita kalenteriin. Etsintäkokeita on vaan ihan harmittavan vähän tarjolla.. :(

Taidan maksimoida häpeätilani ja laitan linkin tottis-videoon kunhan keksin mihin saisin sen ilmaiseksi ladattua. Vinkkejä?

Keppuli oli matkassa ja yllätti todella positiivisesti käyttäytyen oikein nätisti majapaikan jakaneiden Piian snautsereiden kanssa. Kertaakaan en nähnyt sen edes kattovan Pahalla Silmällä kumpaakaan koiraa. Nuorisolla (Ketku ja Pirre-nakusteri) jutut osuivat ihan saumattomasti yhteen ja ne painivat, juoksivat ja nuohosivat pitkin kämppää koko illan lähes lämpöhalvauksen partaalla. Ketkullakin on kaveri <3

 

                                                   Urpot metsässä

 

                                            Urpot niityllä

 

 

            Kahjokaksikko miettimässä jo uusia venkoiluja