Tiistaina oltiin maneesilla tottistelemassa. Källi oli oikea väkkärä: lieköhän normaalia harvemman treenaamisen tulosta vai jänskättäisikö edellisen viikon välikohtaus sen verran, että heitti ihan ylikierroksille? No, teki siis hommat turbovaihteella, joka aiheutti sen että välillä steppaili vähän liikaa. Ei kuitenkaan yhtään vinkunut tms. ja pystyi keskittymään tekemiseen. Sivuttaisaskeleet nyt kivasti, myös oikealle, kaukojen seisomisessa vähän takapakkia kun yritin pidentää välimatkaa -> yritti usein ottaa askeleen eteenpäin ja astui puomin yli. Eli lisää toistoja metrin-kahden päästä… Luoksetulon maahanmenot tosi hienoja eikä silti ennakoinut yhtään!!!

Ketkun kanssa seuraaminen meni nyt aikalailla nappiin: ei estänyt yhtään, mutta oli tiivis, samoin käännökset ja perusasennot hyviä, tosin oikealle kääntyessä on aavistuksen väljä. Luoksetulon eteenistumiset alkavat jo sujua paremmin myös pidemmältä matkalta. Hakee hienosti tiivistä asentoa, mutta pari kertaa jäi hieman vinoon. Paikallaolo hyvä. Kapulan pitämistä treenasin niin, että kävelin tosi hitaasti takaperin ja Ketku tuli tuossa edessä kapulan kanssa. Muutaman askeleen jälkeen pysähdyin ja viivytin hieman kapulan ottamista. Nyt suu pysyi kiinni jo hyvin istumisen aikana ja jopa hetken sen jälkeenkin eikä kapula päässyt putoamaan kertaakaan :)  Lopuksi vielä eteenmeno niin että vietiin yhdessä lelu maneesin päähän.

Tällä viikolla tuli kunnon pakkastalvi, mahtavaa! Se tosin tarkoittaa taas treenimäärän radikaalia vähentymistä, yli 20 asteen pakkasilla kun ulkona ei ainakaan mitään isompaa viiti alkaa tekemään ja kun maneesissakaan ei ole lämmitystä, ovat agility-treenitkin sananmukaisesti jäissä. No, mutta laiskotellaan sitten hyvällä omallatunnolla pakkaskauden ajan.

Jermuun on tainnut iskeä vanhuus ihan tosissaan. Elohopean laskiessa miinus kahteenkymmeneen, käy Jermu ulko-ovella haistelemassa pakkasilmaa ja kääntyy pikaisesti kannoillaan nuorison rynniessä pihalle hillumaan. Vasta sitten kun on oikea hätä, voi ulkona käydä piipahtamassa. Suurta julmuutta harrastaen olemme kuitenkin raahanneet Jermun väkisin metsälenkeille ja siellä se viipottaakin iloisena kunhan on ensin saanut kotona niskaansa paksuimman kaapista löytyvän takin ja jalkoihinsa lämpimät fleece-tossut. Källi-Pälliä ei kylmyys paljon haittaa, Ketkusta nyt puhumattakaan. Välillä tassuja pitää vähän nostella, mutta etenkin Ketku saattaa silti hetken päästä makoilla lumihangessa jyrsimässä keppiä.

       Tossut jäivät kotiin ja vanhuksen varpaat on jäässä...