Kesäksi on päätetty alkaa ihan tottelemattomiksi ja jätetään ne kentällä reenailut talven hiljaisempaan kauteen. Eli ollaan siis kuin Ellun kanat :)

Lopultakin Kuusamossa on saatu kaikki ulkolajit käyntiin ja kuluneella viikolla on treenattu niin agilitya, hakua, jälkeä kuin viestiäkin. Niin, ja lisäksi pikkunoutoja ja esineruutua.

Agilityssä Källi on hupailutreenien jäljiltä ihan holtiton. Meuhkaa ja possuilee, mutta sallittakoon tämä pikkumustalle. Aletaan sitten syksyllä taas ottaa hieman ohjia käsiin (jos enää onnistuu..). Ketkulla alkaa jo jollakin tavalla sujua muutaman esteen yhdistelmät, vaikka kovastihan sitä tietysti pitää vielä ohjata ihan nenästä kiinnipitäen. Kotipihalle saatiin lopultakin pystyyn kujakepit, joita aletaan nyt hinkuttamaan Kepulin kanssa. Pikkumies tajusi heti idean ja muutaman toiston jälkeen ui kuin kala vedessä. Hakee heti oikeaa rytmiä ja pyrkii kovalla vauhdilla eteenpäin. Jiihaa :)

Källin tarkkuusruutu on edennyt huimasti, nyt kolikot nousevat jo tosi nopsaan ja varmasti. Mitään viime vuonna ilmennyttä paineistumista ei ole tänä keväänä ollut havaittavissa vaan Källi tekee töitä tosi innolla.

Jäljellä Källi on kyllä suoraansanoen aika huono (opetuksessa ei varmastikaan ole ollut mitään vikaa.. ;)). Yleensä jäljen alkuosan haahuilee ihan epämääräisesti ja keppejäkin saattaa jäädä väliin, lopussa sitten tarkentaa työskentelyä ja nostaa kepitkin hyvin. Noh, treeniä vaan. Ketkun jälki edelleen ihan ok, nyt vaan täytyy pidentää matkaa ihan reilusti.

Kevään ensimmäisissä hakutreeneissä Källi teki tosi helpon perustreenin - kolme ukkoa eikä edes yhtään tyhjää. Työskentely oli vähän hakusessa; pistot siis eivät olleet mitenkään nättejä, mutta teki töitä innolla ja löysi helposti ukot. Haukku vähän pätki välillä, mutta parani loppua kohden. Ketku otti pari tuulitreeniä ja näytti muistavan homman idean ilahduttavan hyvin. Toisella ukolla otti hajun jo melkeen keskilinjalta ja eteni molemmille tosi hienosti ja suoraan.

Eilen juoksutettiin pitkästä aikaa pikkueläintä myös viestillä. Matkaa oli reilut 200 metriä (+toisella osuudella muutaman kymmenen metrin jälkiosuus) eikä koiralla ollut näköyhteyttä. Lähti jälleen, kuten aina ennenkin, molemmista päistä juoksemaan tosi hienosti eikä epäröinyt yhtään myöskään jälkiosuudelle lähtemistä. Mahtava pentu!

Ketku on tutustunut myös esineruutuun. Nyt on tehty ihan kapeaa ja syvää kaistaletta ja koira on nähnyt esineen viemisen. Näyttää oppivan ihan itsekseen ja tekee juuri niin kuin pitää. :) Källi tekee edelleen esineruutua kovalla tohinalla ja jopa hyvällä menestyksellä. Myös Jermu on päässyt esineruutuun: matkaa esineelle on ollut noin 5 metriä ja esine niin iso että sen näkee naapurikuntaan asti. Sitten Jäyhä Jököttäjä on vaihdelleen joko löytänyt esineen tai ollut löytämättä ;) Pääasia, että saa tehdä jotakin muiden mukana.