Junttieinareiden kuningas ja Uppiniskaiset vanhukset ry:n puheenjohtaja ja kunniajäsen Jermu-Kalle saavutti tänään 10 vuoden rajapyykin. Synttäreitä juhlittiin tietysti jälleen nakkikakun voimin ja sankari sai olla juhlapäivänään vielä hieman tavallista uppiniskaisempi (tai no en kyllä tiiä onko se mahdollista.. ;)) ilman suuria nuhteita. Nyt on siis meidänkin perheessä takana 10 vuotta snautserimaista elämää. Se on ollut päivästä riippuen sekä ihastuttavaa että ihastuttavan vihastuttavaa, mutta ainakaan ei yhtenäkään päivänä tylsää ja tavallista! Jermu on kyllä melkoinen legenda jo eläessään. Meijän pikku Yrmy-Jermu :)
Kuvien laatua ei voi taas kuin pahoitella. Mutta mites se sananlasku nyt menikään: jos on lusikalla annettu niin ei voi kauhalla ottaa (ja nyt puhutaan siis valokuvaustaidoista...)!
Ketku on ottanut pari tuulitreeniä entiseen malliin, mutta nyt olen viivästyttänyt "lähetystä" sen verran, että hajun saamisen jälkeen irroitan hihnan kaulasta ja rauhoitan pentua parin sekunnin ajan. Hyvin on malttanut odottaa ja on vielä hihnan irroituksen jälkeenkin muistanut mitä on ollut tekemässä.
Lisäksi se on ollut tutustumassa arkielämän tilanteisiin niin tupareissa kuin lasten synttäreilläkin. Olin jo osannut odottaa ainakin jonkinlaista hässäkkää yhdistelmästä pentu+juhla, mutta Ketkupa onkin käyttäytynyt ihan uskomattoman fiksusti eikä aiheuttanut kummassakaan tilanteessa minkäänlaista katastrofia. Täytyy jälleen todeta, että on se kyllä ihan uskomattoman helppo pentu :)
Ai niin, lauantaina snautserikerhon syyskokouksessa lupauduin kerhon hallitukseen ja nyt sitten sukellan ainakin pariksi vuodeksi sisälle rotujärjestön asioihin, mielenkiintoista!
Kommentit